tiistai 30. kesäkuuta 2015

Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko laajenee

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko on kasvanut voimakkaasti. Jäsenmäärän ilmoitetaan ylittäneen 7 miljoonn rajan.

Kirkko saavuttaa uusia jäseniä omassa kotimaassaan. Kirkkoon liittyi vuoden 2014 aikana 446 434 uutta jäsentä.

Seuaavassa muutama tilastotieto:

Seurakuntia: 8083
Pastoreita: 3226
Jäseniä: 7,2 miljoonaa
Kasvu: 8%


Mekane Yesus -kirko laajenee myös maantieteellisesti. Kun väkeä muuttaa ulkomaille, kirkko kokee elävänsä myös diasporassa ja laajenevansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan myös diasporassa asuvista jäsenistä.

Yhtenä esimerkkinä diasporasta on  Mekane Yesus -kirkon seurakunnallinen  toiminta Pretoriassa Etelä-Afrikassa.

Lähde: EECMY. Development for Mission and Theology. Annual Report 2014.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Sota ja rauha jakavat maapallon

Maailman tilanteita kuvataan nykyisin erilaisilla tunnusluvuilla. Yksi mitattava asia on se, kuinka turvallista maassa on. Mailmanrauhaa mittaava ideksi laskee viiden maailman rauhallisimman maan joukkoon Islannin, Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Sveitsin. Suomi tulee kuudentena.

Maailman turvattomin maa on tällä hetkellä Syyria. Sen jälkeen tulevat Irak, Afganistan, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta. Venäjä saa tällä turvattomuusasteikolla kymmenennen tilan.

Kymmenen turvallisimman maan jounossa kahdeksan on kulttuuritaustaltaan kristillistä. Kymmenen turvattomimman maan joukossa  kuusi on  taustaltaan islamilainen.  

Vaikka Pohjoinen-Eurooppa elää tällä hetellä rauhan aikaa, sotia on muualla. Erityisesti levotonta on Lähi-idässä ja eräissä osissa Afrikkaa mm. Nigerissä, Nigeriassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Näillä alueilla on vitsauksena myös Isiksen ja Boko Haramin kaltaiset terroriorganisaatiot.

Kuolemaan johtanut terrori surmasi vuonna 2014 20000 ihmistä 69 maassa, joka turvallisuuden näkökulmasta on jakautunut

Lähde: Idea Spektrum 26/2015, 13.
Global Peace Index 2015

torstai 25. kesäkuuta 2015

Suomen lähetysneuvoston tilasto ilmestyi

Suomen lähetysneuvoston tuoreimman tilaston mukaan Suomesta on maailmalla 680 lähetystyöntekijää. Eniten lähettää Fida International (229), toiseksi eniten Suomen lähetysseura (145) ja kolmanneksi Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys (68).

Suomalainen lähetystyö on seurannut länsimaissa yleistynyttä suuntausta siinä, että lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut,viimeisen tilaston mukaan tosin vähän. Korkeimmillaan tilastoluvut olivat 1980-luvun lopulla ja käyrä taittui 1990 -luvun lamavuosina.

Maailmanlähetyksen kentälle on tulossa uusia toimijoita, joista Etelä-Koreasta tulleet lähetystyöntekijät ovat merkittävimmin korvannet Euroopan ja Yhdysvaltojen vajeita. Monissa Afrikan kirkoissa opetellaan lähettämään työntekijöitä uusiin maihin.

Taloudellisesti tilasto kertoo, että vuonna 2013 lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle annettiin varoja 84,3 miljoonaa euroa.

Suomessa kuten länsimaissa yleensäkin on menossa sukupolvenvaihdoksen aika. Kokemus ja kirkas lähetysnäky tulisi saada siirretyksi nuoremmalle sukupolvelle. Lähetystyön perusteiden pitäminen selvänä on yksi keskeisimmistä haasteista,

Lisätietoja: www. lahetysneuvosto.fi (25.6.2015)

torstai 18. kesäkuuta 2015

Esirukous muslimien puolesta

Roihuvuoren seurakunnan kirkon läheisyyteen Helsingissä muslimit pystyttivät julisteen, jossa otettiin kantaa Jeesukseen. Hänen sanottiin olevan muslimi. Juliste on ajan merkki ajoiltaan ja kertoo islamin lähetystyöstä kotiovillamme.

Parhaillaan alkaa ramadan, joka on koko islamilaista maailmaa koskettava paastonaika.

Ramadanin aika on kristityille islam-esirukouksen aikaa, jotta Jeesus kirkastuisi muslimeille pelastajana.  Islamin läsnäolo maassamme kutsuu meitä todistukseen: kuka Jeesus on.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Inkerin kirkon neljäsataa vuotta

Inkerin kirkko on saanut oman historiateoksen. Toukokuussa julkistettiin Jouko Sihvon ja Jyrki Paaskosken toimittama teos "Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa kulttuuri ja identiteetti". Kokoomateos antaa kokonaiskuvan Inkerin kirkon vuosisadoista 1600 -luvulta nykypäivään.

Inkerin kirkko kantaa nuoren kirkon tuntomerkkejä, vaikka sillä on satojen vuosien historia. Teoksessa kirkon elämää kuvataan maanosamme historian taustaa vasten: 1600-luvulla Inkerin kirkko syntyi Ruotsin suurvalta-aikana, 1700-luvun alkupuolella koetiin Suuri Pohjan sodan aika ja nähtiin Pietarin kaupungin nousevan vanhojen inkeriläisalueiden päälle. 1800-luku oli Venäjän vallan aikana kansallisen nousun aikaa ja viimeinen vuosisada 1900-luku pimeän vainon aikaa. Tarkimman kuvauksen on saanut 1900-luku.

"Inkerin kirkko" on käsitteenä hankala, koska kirkollinen elämä on kuulunut eri kirkkojen alaisuuteen. Suomen itsenäistyminen katkaisi Tarton rauhan jälkeen yhteydet Suomeen. Kirkko koki vainon ajan ja painui kuin tuhkaan. 1980-luvun lopussa koettiin Suomesta kantoen ihme. Vanha kirkko näytti elonmerkkejä. Kaksikymmentä viisi vuotta on ollut merkittävää kirkon rakentamisen aikaa.

Suomen ev.lut. kirkossa on saatu totutella siihen, että läheisyydessämme on toinen kirkko, joka on suomalaistaustainen. Teologiselta taustaltaan Inkerin ev.lut. kirkko edustaa eräissä ratkaisuissaan kristillisen kirkon vanhaa traditiota, joka Suomessa ja Ruotsissa on osoittanut murtumisen merkkejä.


Historia antaa kirkolle identiteettiä. Inkerin kirkko ei Venäjällä ole uusi tulokas perestroikan ajan jälkeen. Kirkolla on juuret, joista se voi ammentaa tulevaisuuteen.

Teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Jouko Sihvo, Jyrki Paaskoski (Toim.)
Kansa, kulttuuri, identiteetti.
Kirjokansi 95.
SKS 2015. Helsinki.
339s.