Tänään on naapurimaamme Viron itsenäisyyspäivä. Kun Suomen itsenäisyyspäivää vietetään talven alkaessa 6.12., Viron itsenäisyyspäivä sijoittuu yhteen talven taitteeseen, Matinpäivään, jolloin kansanuskomuksen mukaan karhu kääntyy pesässään.
Nuoruudessani Viron itsenäisyys oli asia,joka oli menneisyyttä. Itsenäisyyden ajan koittoon harva uskoi. Viro oli osa Neuvostoliittoa ja Suomenlahti erotti sen Helsingistä matkojen taakse.
Talinnassa liikkuminen oli rajoitettua.
Yksi Viron ja koko Baltian historian taitepäivä oli 23.8.1989, jolloin Baltian ketju ulottui Tallinnasta Vilnaan. Ihmisketjussa pituutta oli 600 km. Tässä rauhanomaisessa ilmaisussa on mallia koko maailmalle. Viro kaipasi vapautta ja sai sen monien yllätykseksi rauhanomaisesti.
Uuden ajan jälkeen vahvistuivat yhteydet Viroon ja hengellinenkin yhteys elpyi. Virossa neuvostoaika oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä.
Kirkon kasvu on ollut vähäisempää kuin jopa Venäjällä. Kristillinen seurakunta kasvaa monella alueella paljon vahvemmin kuin eteläisessä naapurissamme.
Viron kirkossa maata pidetään lähetysalueena.
tiistai 24. helmikuuta 2015
maanantai 16. helmikuuta 2015
Kaupungistuminen on iso haaste Mekane Yesus -kirkolle
Mekane Yesus -kirkko järjesti helmikuun alussa 3.-6.2. 2015 kumppanuusjärjestöjensä 36. CMCR -kokouksen. Kokouksessa arvioidaan mennyttä vuotta ja katsotaan tulevaisuuteen.
Kirkon presidentti Wakseyoum Idossa mainitsi puheessaan yhdeksi merkittävimmistä haasteista kirkolle kaupungistumisen. Ihmiset muuttavat Etiopiassa Addis Abenban kaltaiseen suurkaupunkiin, jossa heidän tulee elää aikaisemmista poikkeavissa olosuhteissa. Kirkon jäsenistä suurin osa on maaseudun ihmisiä. Kaupungeissa esiintyy mm. työttömyyttä, joka johtaa köyhyyteen.
Mekane Yesus -kirkko kasvaa edelleen voimakkaasti. Jäsenmäärä on ylittänyt 7 miljoonan rajan. Kirkko aloitti joitakin vuosia sitten lähetystyön ja perusti oman lähetysjärjestön International Mission Societyn. Järjestö on lähettänyt ensimmäisiä työntekijöitään maan ulkopuolelle lähinnä Afrikkaan.
Viime vuonna siirtyi tästä ajasta kirkon aikaisemman pääsihteerin Gudina Tumsan leski Tsehay Tolessa. Hänen perheensä joutui käymään lävitse vaikean ajan 1970 -luvun lopussa. Viime vuonna kuoli myös Mekane Yesus -kirkon ensimmäinen Sambian lähetti pastori Yosef Nagassa. Hän toimi Sambiassa 1990-luvun alkupuolella.
Etiopian naapurialueilla on eletty levotonta aikaa. Epävakaata on ollut sekä arabimaailmassa, mm. Syyriassa että Etelä-Sudanissa. Tämän seurauksena maahan on muuttanut 600 000 pakolaista. Heistä 258 000 on tullut lounaisrajan takaa äskettäin itsenäistyneestä Etelä-Sudanista. Pakolaiset ovat asettuneet mm. Gambelan seudulle, joka on Mekane Yesus -kirkon toiminta-aluetta.
Kaupungistuminen Mekane Yesus -kirkon haasteena (12.2.2015)
Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko tänään 2015
Mekane Yesus Seminary
Ethiopian Graduate School of Theology
Etiopian pakolaiskysymys 2015
Näkymiä Etiopiasta vuonna 2014 -Esko ja Tuula Siljanen
Kirkon presidentti Wakseyoum Idossa mainitsi puheessaan yhdeksi merkittävimmistä haasteista kirkolle kaupungistumisen. Ihmiset muuttavat Etiopiassa Addis Abenban kaltaiseen suurkaupunkiin, jossa heidän tulee elää aikaisemmista poikkeavissa olosuhteissa. Kirkon jäsenistä suurin osa on maaseudun ihmisiä. Kaupungeissa esiintyy mm. työttömyyttä, joka johtaa köyhyyteen.
Mekane Yesus -kirkko kasvaa edelleen voimakkaasti. Jäsenmäärä on ylittänyt 7 miljoonan rajan. Kirkko aloitti joitakin vuosia sitten lähetystyön ja perusti oman lähetysjärjestön International Mission Societyn. Järjestö on lähettänyt ensimmäisiä työntekijöitään maan ulkopuolelle lähinnä Afrikkaan.
Viime vuonna siirtyi tästä ajasta kirkon aikaisemman pääsihteerin Gudina Tumsan leski Tsehay Tolessa. Hänen perheensä joutui käymään lävitse vaikean ajan 1970 -luvun lopussa. Viime vuonna kuoli myös Mekane Yesus -kirkon ensimmäinen Sambian lähetti pastori Yosef Nagassa. Hän toimi Sambiassa 1990-luvun alkupuolella.
Etiopian naapurialueilla on eletty levotonta aikaa. Epävakaata on ollut sekä arabimaailmassa, mm. Syyriassa että Etelä-Sudanissa. Tämän seurauksena maahan on muuttanut 600 000 pakolaista. Heistä 258 000 on tullut lounaisrajan takaa äskettäin itsenäistyneestä Etelä-Sudanista. Pakolaiset ovat asettuneet mm. Gambelan seudulle, joka on Mekane Yesus -kirkon toiminta-aluetta.
Kaupungistuminen Mekane Yesus -kirkon haasteena (12.2.2015)
Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko tänään 2015
Mekane Yesus Seminary
Ethiopian Graduate School of Theology
Etiopian pakolaiskysymys 2015
Näkymiä Etiopiasta vuonna 2014 -Esko ja Tuula Siljanen
tiistai 10. helmikuuta 2015
Kristityt,juutalaiset ja muslimit - Vuosikirja 104
Liityin Suomen kirkkohistoriallisen seuran ainaisjäseneksi noin 40 vuotta sitten kertamaksulla 21 vuotiaana. Sen jälkeen olen saanut tasaiseen tahtiin kirjoja, joista viimeisin Vuosikirja 2014.
Suomen kirkkohistoriallisen seura julkaisee Vuosikirjaa, joista uusin on 104. Suomessa olemme eläneet siinä onnellisessa asemassa, että kirkkohistoriaa on voitu tutkia katkeamattomassa perinteesä viime vuosisadallakin, jolloin monissa kirkoissa tämä perinne katkesi. Näin esimerkiksi Virossa.
Vuosikirja antaa mahdollisuuden julkaista tekstiä vähän lyhyemmässä muodosssa kuin kokonainen kirja. Lisäksi se täyttää tarvetta seurata ja arvioida kirkkohistoriallisia teoksia meillä ja muualla.
Viimeisimmän vuosikirjan teemaksi on valittu: kristityt, juutalaiset ja muslimit. Teemaa tarkastellaan vapaasti eri näkökulmista.
Tomi Karttunen kirjaa keskeiset tutkimusteemat tästä aiheesta. Näitä ovat kirkko ja juutalaisuus -työryhmän vaiheet, lähetystyö juutalaisten parissa, Pyhän maan kysymys ja antisemitismi Suomessa.
Viimeksimainitusta on kirjoittanut artikkelin Teuvo Laitila, joka pohti Ranskan vallankumouksen ja Venäjän vallankumouksen perintöä antisemitismin ja Siionin viisaiden pöytäkirjojen näkökulmasta.
Tällainen etuoikeus ainaisjäsenyyteen on tietojeni mukaan ajat sitten lakkautettu.
Suomen kirkkohistoriallisen seura julkaisee Vuosikirjaa, joista uusin on 104. Suomessa olemme eläneet siinä onnellisessa asemassa, että kirkkohistoriaa on voitu tutkia katkeamattomassa perinteesä viime vuosisadallakin, jolloin monissa kirkoissa tämä perinne katkesi. Näin esimerkiksi Virossa.
Vuosikirja antaa mahdollisuuden julkaista tekstiä vähän lyhyemmässä muodosssa kuin kokonainen kirja. Lisäksi se täyttää tarvetta seurata ja arvioida kirkkohistoriallisia teoksia meillä ja muualla.
Viimeisimmän vuosikirjan teemaksi on valittu: kristityt, juutalaiset ja muslimit. Teemaa tarkastellaan vapaasti eri näkökulmista.
Tomi Karttunen kirjaa keskeiset tutkimusteemat tästä aiheesta. Näitä ovat kirkko ja juutalaisuus -työryhmän vaiheet, lähetystyö juutalaisten parissa, Pyhän maan kysymys ja antisemitismi Suomessa.
Viimeksimainitusta on kirjoittanut artikkelin Teuvo Laitila, joka pohti Ranskan vallankumouksen ja Venäjän vallankumouksen perintöä antisemitismin ja Siionin viisaiden pöytäkirjojen näkökulmasta.
Tällainen etuoikeus ainaisjäsenyyteen on tietojeni mukaan ajat sitten lakkautettu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)