Kävelyllä Pietarissa

Olin lyhyellä päiväkävelyllä Pietarissa. Pietari on maailmanluokan suurkaupunki aivan Suomen nurkalla. Suomalaisilta tämä asia helposti unohtuu. Heinäkuun torstaipäivänä aurinko paistoi, nurmikot ja puistot viheriöivät ja kaupungin keskusta näytti parhaat puolensa. Autot ajoivat Nevskillä lujaa.

Pietari kuuluu kaupunkeihin, jotka ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kokeneet melkoisia muutoksia. Kristillisen uskon näkökulmasta muutos on ollut hyvin myönteinen. Kirkkoja on korjattu ja ne ovat näkyvissä kaupungin katukuvassa.  Pietarin historia opettaa, että aatteen heiluri voi heilahtaa melkoisesti.

Kävelimme Pietarissa ilman opastusta. Oppakseni ostin Kaarina Kaurinkosken "12 kävelyä Pietarissa" -oppaan. Opas tiivistää metropolin 12 kävelyksi. Kirjassa kuvataan hyvin myös kaupungin kirkkoja ja sen kristillisen perinteen kevätaikaa talven (1917-1991) jälkeen. Puhuttelevana esimerkkinä hän kertoo omakohtaisesti Kapellan konserttisalissa pidetystä konsertista  perestroikan aikoihin , jolloin konserttia johtanut Vladislav Tshernushenko kysyi yleisöön päin kääntyen: "Olemmeko unohtaneet sellaiset yksinkertaiset sanat kuin Isä meidän, joka olet taivaassa? Yleisö kuunteli liikuttuneena rukouksen sanoja."

Pietari on liian suuri koettavaksi yhtenä päivänä. Suurella kaupungilla on varmaan myös suuret ongelmat. Pietarin Paavalin linnoituksesta ammutaan puolen päivän merkiksi raskaalla kalustolla melkoinen pamaus.

Ramadan ja rukous muslimien kääntymiseksi

Näinä päivinä alkaa Ramadan, joka on muslimien paastokuukausi. Ramadanin aika säännöstelee muslimimaailmassa ruokailuaikoja ja -tapoja.

Kotimaa24 kiinnitti (20.7.) huomiota rukouskalenteriin, joka kehottaa rukoukseen muslimimaailman puolesta ramadanin aikana. Erityksesti kiinnitettiin huomiota siihen, että rukoiltiin muslimien uskoon tuloa.

Rukous islamilaisen maailman puolesta ja muslimien kääntymiseksi on osa kristillisen seurakunnan lähetystehtävää. Islamilainen maailma ei tee siinä poikkeusta. Jos ihmiset eivät tunne Kristusta Herrana ja Vapahtajana, rukoillaan, että he hänet löytäisivät.

Esirukouksen esimerkki löytyy Raamatusta. Uudessa testamentissa ei rukoilla muslimien puolesta, koska islam syntyi vasta noin 600-vuotta helluntain jälkeen. Sen sijaan Paavali muisti rukouksissaan juutalaisia, että heille kirkastuisi Kristus Messiaana (Room. 10:1). Tämä esimerkki koskee muitakin kansoja, miksei myös muslimeja?

Viisikielinen -laulukirja kokeiluvaiheessa

Viidennen herätysliikkeen järjestöillä on yhteinen hanke saada oma laulukirja. Kansanlähetyspäivillä Pieksämäellä kerrottiin laulukirjan kokeilupainoksesta, jossa on kokoelma lauluja. Varsinainen laulukirja on suunniteltu tätä tuntuvasti laajemmaksi.

Suomalaisilla herätysliikkeillä on perinteisesti ollut omat laulukirjansa. Ruokoilevaiset ovat veisanneet Achreniuksen virsiä, evankeliset Siionin kannelta ja heränneet Siionin virsiä. Myös lestadiolaisella liikkeellä on rikas lauluperinne.

Hengelliset laulut antavat herätysliikkeelle identiteettiä ja niiden keskeinen sanoma lauletaan sydämiin. Laululla on näin suuri merkitys.

Viidenneltä herätysliikkeeltä on oma laulukirja tähän mennessä puuttunut. Sen tilalla on käytetty virsikirjaa. Oman laulukirjan puute on synnyttänyt vuosien varrella pienempiä laulukirjoja ja erilaisia lauluvihkoja, jotka ovat jääneet enemmän tai vähemmän tilapäisiksi ja teologialtaan kirjaviksi.

Ehkä suurin ongelma on, että laulukirjan puute on varsinkin nuoremmassa polvessa synnyttänyt musiikkielämän "kaaoksen" tai "moni-ilmeisyyden" näkökulmasta riippuen. Tällaisessa tilanteessa musiikkia syntyy tiettyyn hetkeen, mutta syvempi laulujen synnyttämä identiteetti jää hajanaiseksi.

Toivoa sopii, että uusi laulukirjahanke vahvistaa osallistumista laulamiseen. Tässä on muutenkin yksi aikamme isoja haasteita, joka peräänkuuluttaa myös uusia avauksia.

Kodin hyvinvointi

Lainasin muutama päivä sitten Riihimäen kirjastosta kirjan Kodin hyvinvointi. Kirja on artikkeliteos, jonka on toimittanut Ari-Pekka Palola. Kirja koostuu Päivämies-lehdessä julkaistuista lyhyistä artikkeleista. Kirjan on julkaissut Oulussa toimiva Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Yhdistys vietti Suviseurojaan  runsas viikko sitten Lopella.

Kirjan artikkelit tarkastelevat perheen kysymyksiä laidasta laitaan. Teemat muistuttavat aiheita, joista keskustellaan monilla avioliittoleireillä. Lestadiolaiskodeissa suuri perhekoko tuo omat haasteensa. Ennen uudet perheenjäsenet merkitsivät työvoimaa, nyt suurperheen perheenpäätä saattavat rasittaa taloushuolet. Tässä puristuksessa täytyy pitää jalat maassa, muuten voi homma karata käsistä.

Vanhoillislestadiolaisuus on herätysliikkeistä miltei ainoa, joka on vastustanut YLE:n ja MTV:n vaikutusta kriittisyydellään. Internettiin ei ole samanlaista vastustusta, vaan sitä pyritään käyttämään vastuullisesti ja varoitetaan netin karikoista. Siinä lapsiperheissä riittää puuhaa. Kodin hyvinvointi on tärkeä kirja. Perheet elävät kriisiaikaa, joka heijastuu yhteiskuntaan monin eri tavoin

Kirjan kirjoittajat ovat eri alojen asiantuntijoita.

.

Kansanlähetys ja Rooman kirkko

Terveiset Kansanlähetyspäiviltä Piaksämäeltä. Päiviä pidettiin aurinkoisessa säässä. Viimeksi Kansanlähetyspäivät olivat Pieksämäellä 1996 ja silloin satoi. Sää on olenninen osa kesäjuhlia, jotka kova sada pystyy, jos ei pilaamaan, niin sotkemaan.

Otsikko saattaa tuntua erikoiselta ja sellainen se onkin. Kansanlähetys ja Rooman kirkko ovat kuin eri maailmoista ja yhteismitattomia.  Savossa kaikki lienee mahdollista. Tämä veikeä rinnastus tulee piispa Jari Jolkkosen lähetystyöntekijöiden sinuauspuheesta, jossa hän mainitsi havainneensa roomalais-katolisen kirkon evankelioimisstrategiassa yhtäläisyyttä Kansanlähetyksen tunnukseen "Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja". Tässä ydin on siinä, että oma maanosamme Eurooppa on lähetyskenttää enemmän kuin moni Afrikan maa.

Toinen puoli tässä rinnastuksessa on siinä, että täälä hetkellä roomalaiskatolisessa kirkossa on paavi, joka "sekoittaa ympyröitä". Hän ei ole antanut Rooman kirkon opeista periksi tippaakaan, mutta monien Euroopan kirkkojen piirissä elävät liberaalit virtaukset vievät poispäin kristinuskon perusteista tavalla, joka saa monet hämilleen.  Jos ei oleta huomioon klassisia eroja - jotka ovat merkittäviä - paavi tekee teologiaa paljon klassisemmin ja tulee lähemmäksi herätysliikkeiden painiotuksia. Yksittäisinä esimerkkeinä ovat Jeesuksen elämää käsittelevät teokset, virkakysymys (paimenvirka kuuluu miehelle), abortti, ihmiselämän arvo, ihmiskäsitys yleensä,  avioliiton merkitys jne . Meillä sekä yleinen että kirkollinen media pyrkii näitä kristilunnan enemmistön kantoja salaamaan tai vähättelemään.

Vanhassa virsikirjassa vuodelta 1701 oli virsi, jossa varoitettiin jesuiittojen juonilta. Jesuiittojen näkökulmasta Rooman kirkon pohjoinen raja kulkee Liettuassa. Nykyinen paavi ei kuulu jesuiittoihin, jotka esimerkiksi lähetysteologiassa voivat olla tolkuttoman liberaaleja. Vatikaanin toisessa konsiilissa heidän panoksensa oli merkittävä. Nähdäkseni tällä hetkellä Rooman kirkko on ottanut hitaan pakkivaihteen 1960-luvun muutoksista.  Kun samalla Pohjoismaiden kirkoissa puhaltavat toisenlaiset tuulet, ympyrät ainakin näyttävät menevän sekaisin. Yksi ajan merkki on sekin, että Perussanoma julkaisee historian ehkä oppineimman paavin Jeesus-kirjan.

.

Terveiset Lopen Suviseuroista

Suomalaiseen kesään kuuluvat olennaisena osana hengelliset kesäjuhlat. Ne ovat kirkossamme yksi vahvuus kesän rippikoululeirien rinnalla.  Kun naapuripitäjäämme Lopelle oli saapunut kesäjuhlista suurin, Suviseurat, oli minunkin pakko päästä paikalle katsomaan, miltä nämä kesäjuhlat näyttävät. Suviseuroihin tuskin kukaan eksyy. Seurojen paikkana oli Räyskälän ilmailukeskuksen lentokenttä kilometrien päässä valtateistä.

Juhla-alue oli jo sinänsä nähtävyys. Asuntovaunujen rivit kantavat silminkantamattomiin ja väkeä on paikalla tuntuvasti enemmän kuin millään aikaisemmin kokemallani kesäjuhlalla. Vain pieni osa juhlavästä mahtuu telttaan, joka vetää noin 3000-4000 henkeä. Laajalla juhla-alueella sanaa kuunnellaan kovaäänisistä tai radioista. Molemmat on hoidettu kunnolla. Kovaääniset kantavat riittävän laajalle alueelle ja radiosta löytyy ohjelmaa paitsi suomeksi myös muilla kielillä. Viimeksi mainittua voidaan pitää kesäjuhlien innovaationa.

Vanhoillislestadiolaisuutta ei tunneta perinteisesti lähetystyötä tekevänä liikkeenä. Tässä lienee tapahtumassa muutos, koska liikkeen toiminta ulottuu vanhvasti esimerkiksi Venäjälle. Afrikan maista erotin Togon, Ghanan ja Kenian liput. Sanan julistaminen monilla kielillä on sekin missionaarista.

Olemassaolonsa aikana lestadiolainen liike on noussut otsikoihin. Parhaillaan elettävä aika ei tee siinä poikkeusta. Kirkollista keskustelua  käytiin arkkipiispa Gustav Johanssonin aikana ja tämä jatkuu. Keskustelun syynä ovat tietyt liikkeen omaleimaiset käsitykset ja opit, joista yksi on pienen lapsen asemaa ja perisyntiä  koskeva tulkinta. Koska oppikysymykset on puitu moneen kertaan, en niihin tässä puutu. Syntien anteeksiantamuksen sanoma kuuluu vahvasti ja väkevästi.

Lestadiolaisella liikkeellä on paljon annettavaa kotia ja perhettä koskevaan keskusteluun. Euroopassa lapset syntyvät pieniin perheisiin. Yhteisiä arvoja on haasteellista opettaa yhdelle lapselle. Tällä hetkellä Eurooppaa ja vielä enemmin Itä-Eurooppaa yhdistää perheen kriisi. Eurooppa jotenkin kuihtuu. Suviseurat on varmaan maamme suurin hengellinen nurisotapahtuma, jos sitä pelkästään mitataan lasten ja nuorten määrällä. 

Juhla-alueella on kauppa, josta  leiriytyneet saavat ostaa erilaisia tarvikkeita. Kirjamyymälässä oli esillä  Srk:n kustantamaa kirjallisuutta. Oli elämys tutustua kirjoihin, jotka suurimmalta osalta olivat minulle uusia. Perhe-elämää käsittelivät uutuudet suurperheitä käsittelevä "Monta soutajaa" ja artikkeliteos "Kotien hyvinvointi".