keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Suomen lähetysneuvosto sai historiansa


Maanantaina 24.9. julkistettiin Matti Korpiahon kirjoittama teos Suomen lähetysneuvosto 1919-2011. Kristuksen lähettäminä maailomassa. Teoksen toimittajana on Timo Vasko.

Suomen lähetysneuvosto on suomalaisten lähetysverkostojen Nestor, jolla on ikää jo yli 90 vuotta. Lähetysneuvosto perustettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Sen syntytausta on kuuluisassa Edinburghin lähetyskokouksessa vuonna 1910. Tuon kokouksen antamien virikkeiden perusteella perustettiin eri maihin lähetysneuvostoja. Näiden kattona toimi Kansainvälinen lähetysneuvosto vuoteen 1961,

Alkuvaiheessa Suomen lähetysneuvoston ytimen muodostivat . Suomen lähetysseuran, Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Suomen Vapaan Lähetyksen, Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen ja Israelin ystävien (Israels vänner) edustajat  Vuosikymmenien aikana SLN on joutunut laskemaan monia koskia. Ajan teologinen ajattelu on heijastunut neuvostoon, jonka tarkoitus on keskustella lähetystyöhön liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä. Esimerkiksi SLEY liittyi mukaan jo alussa edustajanaan A.E. Koskenniemi. Järjestö kuitenkin erosi neuvostosta jo 1920-luvun lopussa. Syynä olivat vieraat teologiset vaikutteet. Tuo vuosikymmen oli murrosaikaa, jolloin elettiin Venäjän vallankumouksen tunnelmissa ja tämä johti sosiaalisen evankeliumin nousuun Kansainvälisen lähetysneuvoston kokouksessa Jerusalemissa 1928. Evankelisessa liikkeessä vuosikymmen oli tunnustuksellisen luterlaisuuden profiloitumisen aikaa.

Kaikkein vaikein murrosaika oli toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla, kun missio dei -teologian avulla keskusteltiin Kansainvälisen lähetysneuvoston liittämisestä Kirkkojen maailmanneuvostoon. Tämä toteutui 1961 New Delhin yleiskokouksessa.  Keskustelu heijastui myös Suomeen. Tuona vuosikymmenenä lähetysteologian laineet nousivat niin korkeiksi, että maailmanlähetys jakaantui kahteen uomaan. Kysymys oli lähetystyön olemuksesta ja identiteetistä. Kirja kuvaa SLN:n näkökulmasta suomalaista lähetyskeskustelua ja eri aikojen polttavia kysymyksiä.

Kirjoittajalla on suuri haaste löytää punainen lanka kokousten, nimien ja lyhenteiden viidakosta.

Historiateos on oiva karttakirja siihen, mistä on tultu tähän päivään.

Vasemmalla teoksen toimittaja Timo Vasko ja kirjoittaja Matti Korpiaho.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Kumppanuus lähetystyön teemana

Suomen lähetysneuvosto järjesti missiologian teemapäivän 24.9. aiheena kumppanuus lähetystyössä.
Lähetystyössä lähettävä kirkko kohtaa vastaanottavan kirkon. Tulevaisuuden lähetystyössä tehdään paljon yhteistyötä ja tähän tarvitaan kumppanuutta.

Kumppanien erilaisuus ja suuri kulttuurinen välimatka tekee teemasta haastavan. Ensin tulee saavuttaa hengellinen ja henkinen yhteys. Sen jälkeen edetään toiminnan tasolla. Molempien tulee voida kokea arvot, tavoitteet ja päämäärät omiksi.

Monenlaisia kysymyksiä tulee ratkaista, koska esimerkiksi suhde rahan käyttöön voi olla hyvin erilaista Afrikassa ja Suomessa. Afrikkalainen haluaa tulla tutuksi ja kohdata. Suomessa väsätään erilaisia sopimuksia ja asioita laitetaan paperille. Tämä voidaan muualla kokea vieraampana. Keskustelussa peräänkuulutettiin kirjallisia periaatteita kumppanuudesta.

Joka tapauksessa kumppanuus on haastava nykyhetken ja tulevaisuuden teema.


Paneelissa  pohdittiin kumppanuuden merkitystä. 

torstai 20. syyskuuta 2012

Ruotsin kirkko ja kirkkolähetys

Sana-lehden verkkosivusto tietää kertoa, että Ruotsin kirkon lähetyksellä on 20 lähetystyöntekijää. Koko Ruotsin kirkossa on 22 000 työntekijää. Lähetystyöntekijöiden luku on hämmästyttävän pieni, mutta sillä on taustansa.

Ruotsin kirkossa tehtiin muista Pohjoismaista poiketen päätös päätyä nk. kirkkolähetysmalliin jo 1800-luvulla. Norjankin kirkossa tällä mallilla oli kannattajansa mm. H.P. Schreuder, mutta norjalaiset perustivat itsenäisiä lähetysseuroja. Ruotsin kirkolla on rikas historia, myös lähetyshistoria. Ruotsalaisten lähetysaluetta ovat olleet mm. Intia, Etiopia ja Etelä-Afrikka. Etiopiassa työn taustalla on Evangeliska Fosterlandstiftelsenin työ 1800-luvun Galla-retkistä alkaen. Tämän työn hedelmänä on Mekane Yesus kirkko. Missiologisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ruotsalaiset ovat olleet uraa aukaisemassa, esim. Bengt Sundkler tai Carl Hellencreutz. Missiologinen tutkimustyö on ollut vireää.

Yllä mainittu lukema "20"osoittaa , että tänään on lähetystyön käytännössä toisin, ehkä lähetystyön ymmärtämisessäkin. Evangeliska Fosterlandstiftelsen ja Ruotsin kirkon lähetys fuusioituivat joitakin vuosia sitten, mutta erosivat myöhemmin.

Ruotsin luterilainen kirkko joutuu pohtimaan luterilaisten kirkkojen yhteistä ongelmaa. Onko lähetysaneemisuus teologista? Mikä kuivattaa lähetyksen lähteen? Vaikka varojen lähettäminen on tärkeää, se ei ole kaikki.

Suomessakin kirkkolähetysmallilla on kannattajansa. Silloin aina muistetaan viitata tässä asiassa Ruotsiin.

Kirkkolähetyksen lukemat eivät ole koko totuus, mutta kuitenkin. Ruotsi on Pohjoismaista väkiluvultaan   suurin maa ja sen luterilainen kirkko tilastollisesti vielä jonkin aikaa luterilaisten kirkkojen suurin.

Tässä on meille kaikille esirukousaihetta.

Lisää Sana-lehden uutisessa:
Ruotsin kirkon mission...

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Suomalais-ugrilaisten kansojen veljeys

Uutistietojen mukaan Virossa pidetään suomalais-ugrilaisten teologikokoustenn 75-vuotisjuhlakokous syyskuun lopussa. Kokousten keskeisenä juonteena olivat erityisesti 1930-luvulta alkanut suomalaisten ja unkarilaisten teologien yhteys. Monet unkarilaiset teologit opiskelivat Suomessa ja tutustuivat erityisesti herännäisyyteen.

Viime vuosisata toi tähän veljeyteen vastatuulia ja sivutuulia, kun Unkari ja Viro joutuivat aivan toisenlaisen yhteiskunnallisen todellisuuden piiriin kuin suomalaiset. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat painuivat miltei historian lehdille. Unkarin vähemmistönä olleeseen luterilaiseen kirkkoon kohdistui paine, jonka myrskyn silmässä oli 1950-luvulla piispa Lajos Ordass. Hän nousi vastarintaan eikä suostunut luovittamaan kirkon oppilaitoksia valtion holhoukseen. Ordas joutui pidätetyksi, vapautettiin ja pidätettiin uudelleen. Elämänsä loppuvuodet hän vietti kotiarestissa perhepiirissä 1970-luvun lopulla.

Suomessa toiset muistivat Lajos Ordassin ja kävivät häntä jopa katsomassa. Tämä vaati siviilirohkeutta, koska vangittu piispa ei ollut suosiossa. Suomessa Martti Simojoen kaudella piispa Ordassia muistettiin, mutta sitten tuli käänne.  Käänne kulminoitui LML:n yleiskokouksessa Budapestissa 1984, jolloin maailmanliiton johtopaikoille valittiin diakonaatin teologiaa edustanut Zoltan Kaldy. Häntä pidettiin loistavana puhujana, mutta toisaalta "rautaisten otteiden miehenä".

Kaksi vuosikymmentä sitten Unkarissa tilanne muuttui ja Ordassin aika arvioitiin uudelleen.
Hänen elämänsä oli yksi esimerkki suomalais-ugrilaisten kansojen piirissä tapahtuneista historian oikuista.

Venäjällä on karkeasti otettuna kolmea kansallisuutta: slaavilaisia, turkkilaisia ja suomalais-ugrilaisia kansoja. Näistä Suomi on ollut viimeisen vuosisadan aikana sittenkin aika onnekas.

Suomalais-ugrilaisten kansojen teologiset ja muut suhteet ovat kansallista juurihoitoa.


perjantai 14. syyskuuta 2012

Euroopan verenpaine tänään 14.9.

Oma maanosamme Eurooppa oirehtii eri tavoin, aika ajoin kannattaa mitata sen verenpaine.

YLÄPAINE
Yläpaine on median kautta meille tutumpi. Koko Eurooppaan ja sitä kautta laajeneva talouskriisi oirehtii Euroopassa ja tiivistyy valuutassa: eurossa. Koska ei kannata puhua pitkään, voi todeta, että kriisin syy on siinä, että euro pakottaa kansallisuudet saksalaisiksi eli rationaalisiksi, tehokkaiksi ja loogisiksi. Eteläinen Eurooppa on tunteen Eurooppa, joka viettää myös kuuman auringon alla siestaa keskipäivällä. Euro ei kestä kovin pitkää siesta-aikaa.

ALAPAINE
Alapaineelle ei ole yhtä nimittäjää. On erilaisia oireita, joista asiaa voidaan mitata. Esimerkiksi;

- Ljus i Öster -lehden numero kertoo, että 60% unkarilaisista haluaisi romaaniväestön pois alueeltaaan. Itä- Euroopan romaanien asema on vahva viesti siitä, että Euroopan on vaikea sietää toisenlaisia kansallisuuksia.

- Norjassa vaikuttaa "Pysäyttäkää Norjan islamilaistaminen" -järjestö.  Jotkut näkevät unia ajasta, jossa norjalaiset ovat maassaan vähemmistönä.  Suomessa ei ole vastaavaa järjestöä, mutta pinnan alla elää oikosulun vaara. Utsyn-lehdessä (6.7.) Espen Ottesen etsii kristityille sopivaa realistista ja rakkaudellista asennetta muslimeihin.

- Monien Itä-Euroopan maiden väestönkasvu on negatiivinen. Kansojen väestö kuihtuu ja ikääntyy. Tähän viikkoon mennessä lännessäkin esim. Saksassa on tehty kuluvana vuonna  yli 75000 aborttia. Jos Euroopan väestönkasvu ei korjaannu, syntyy hapen puutetta ja kansat hyytyvät.

- Maanosassamme on heikkoja singnaaleja juutalaisvastaisuudesta, joka ilmenee Israel-vastaisuutena.



-