torstai 6. helmikuuta 2020

LCJE juutalaisevankelioimisen verkostoa 40 vuotta




Kuluvana vuonna tulee 40 vuotta LCJE:n (Lausanne Consultation on Jewish Evangelism) perustamisesta. Verkosto perustettiin Lausannen liikkeen Pattayan kokouksessa vuonna 1980. Verkosto on sen jälkeen järjestänyt säännöllisesti kansainvälisiä maailmanlaajoja kokoontumisia. Näiden lisäksi on järjestetty alueellisia kokouksia.

LCJE on niiden seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten verkosto, jotka muistuttavat evankeliumin kuulumisesta juutalaisille Room.1:16 hengessä.  LCJE:n verkostoluonne tarkoittaa sitä, että se ei ole toimija muutoin kuin kokoamalla yhteen saman näyn äärelle.  Tällä tavalla se haluaa auttaa verkostoitumaan, jakamaan tietoa ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia kysymyksiä.
Verkostona se haluaa liittyä aikaisempiin juutalaislähetyksen kokoontumisiin. Esimerkiksi vuonna 1927 järjestettiin kokous Varsovassa Puolassa.

Viimeksi LCJE kokoontui elokuussa 2019 Torontossa Kanadassa tunnuksella ”Katso uudeksi minä teen kaikki”.  Kokous antoi julkilausuman, jossa se tiivisti viestin, jonka osanottajat halusivat sanoa.

Toronton kokouksen materiaalia on luettavissa kokouksen kotisivulla.

Verkosto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä LCJE Bulletin, josta on tähän mennessä ilmestynyt 137 numeroa. 

LCJE:n oma kotisivu on www.lcje.net.

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Mekane Yesus -kirkko katsoo tulevaisuuteen



 
Kansanlähetys on toiminut Etiopiassa yli 50 vuodena ajan. Kuvassa vasemmalta Etiopian lähetti, aikaisempi  aluekoordinaattori Tapani Kaitainen, pääsihteeri Tesome Alemu, Etiopiasta juuri palannut lähetystyöntekijä Mika Lehtinen sekä Mekane Yesus kirkon lähetysjärjestön johtaja Tilay Daba 



Missiofoorumissa Ryttylässä  25.1.  puhunut Mekane Yesus -kirkon pääsihteeri  Teshome Amenu kertoi Mekane Yesus -kirkon kairos -hetkistä. Nämä ovat aikoja, jotka ovat vaikuttaneet syvällisesti kirkon elämään. Kirkko on kasvanut 60 vuodessa yli 9 miljoonan jäsenen yhteisöksi.

1    Aika ennen kirkon järjestäytymistä 1856-1958
Tämä oli lähetyksen aikakautta, jolloin luotiin perustaa kirkolle. Lähetystyöntekijät tulivat 150 vuotta sitten Ruotsista. He aloittivat työn nykyisen Eritrean alueella.

     Oman raamatunkäännöksen saaminen
Etiopialainen Onesimus käänsi Raamatun oromoksi.

3    Kirkon järjestäytyminen 1959
Vuonna 1959 Mekane Yesus -kirkko järjestäytyi itsenäiseksi kirkoksi. Kirkko sai kansallisen johdon.

4.    Sosialismin aika 1974-1991
Mekane Yesus -kirkko koki kärsimyksen ajan, jolloin jotkut joutuivat vankeuteen. Kirkko toimi kodeissa ja näin kasvanut seurakunta saattoi tulla esiin vapauden koittaessa vuonna 1991. Kirkon pääsihteeri Gudina Tumsa linjasi kokonaisvaltaisen työn mallin, johon kuuluvat palvelu ja julistus. Gudina Tumsa arvosteli marxilaista ideologiaa ja hänet surmattiin kesällä 1979.

     Vapauden aika 1991-
Sosialismin aika päättyi vuonna 1991 ja kirkko sai vapauden toimia. Se kohtasi haasteena mm. kielikiistan, joka oli jakaa kirkon kahtia. Tästä päästiin kuitenkin sovintoon.

Vuonna 2007 Mekane Yesus -kirkkoon perustettiin lähetysjärjestö, joka on lähettänyt työntekijöitä mm. Etiopian naapurimaihin ja kauemmaksikin. Kirkko on saanut paljon, nyt se haluaa jakaa evankeliumia oman maan rajojen ulkopuolellakin.

Mekane Yesus -kirkon näkynä on lähettää 500 lähetystyöntekijää. Tehtäviä on omassakin maassa, jonne on muuttanut työn perässä noin 60 000 kiinalaista.


Mekane Yesus -kirkon edustajat kuulivat uutisia Venäjältä Inkerin kirkosta. Inkerin kirkkoa edustivat piispa Aarre Kuukauppi ja uusi piispa Ivan Laptev.



perjantai 18. lokakuuta 2019

Kirkot historian murrosvaiheissa








Risto A. Ahonen
Kirkot historian murrosvaiheissa.
Tallinna 2019: Väyläkirjat


Kirkon historialle ovat olleet tunnusomaisia murrosvaiheet, jotka ovat toistuneet. Joku on sanonut, että suuret murrosvaiheet ajoittuvat noin 500 vuoden välein. Murroksia on tietenkin myös paikallisia, joiden vaikutukset eivät ulotu koko maailmaan.

Risto Ahonen on missiologi, joka on perehtynyt erityisesti ekumeeniseen lähetysliikkeeseen ja sen amerikkalaisiin juuriin. Häneltä on ilmestynyt useita teoksia, jotka ovat pohtineet kirkon, lähetyksen ja tulevaisuuden välistä suhdetta.

Nyt julkaistu kirja käsittelee kirkon murrosvaiheita ja tekee sen temaattisella aiheenmukaisella tavalla. Ensimmäinen on kirkon kasvu, toinen on kirkon ja kaupan suhde, kolmas kirkon ja sivistyksen suhde. Kristillisen kirkon lähetystyö on elänyt omassa ajassa. Se on hyödyntänyt aikansa mahdollisuudet, mutta on kohdannut kiusaukset tulla ajan hengestä riippuvaiseksi.

Risto Ahonen pohtii taloudellisen vallan ja kirkon suhdetta. Tämä johti aikanaan siirtomaihin, joiden perinnössä on jälkeenpäin katsottuna paljon moitittavaa. Kolonialismi on kristikunnalle ollut rasite, josta irtaantuminen on ollut kivuliasta. 

Tänä vuonna on kulunut 70 vuotta Kiinan joutumisesta kommunistisen hallinnon alaisuuteen. Vuosi 1949 oli länsimaiselle lähetystyölle suuri takaisku ja johti ennen näkemättömään vetäytymiseen maailman väkirikkaimmasta maasta. Tämä tapahtui aikana, jolloin kommunismin eteneminen merkitsi kirkkojen mahdollisuuksien kapenemista eri puolilla maailmaa. Kiinassa kirkko kuitenkin selvisi vaikeista koettelemuksista. Kirkko on kasvanut ainakin laajuudeltaan. Samalla Kiina on ottanut etäisyyttä puhemies Maon ideologiaan ja avannut ovia markkinataloudelle. Ovi Kiinaan on ainakin raollaan.

Risto Ahonen käsittelee teoksessaan kirkon ja murrosaikojen taustalla vaikuttavia aatteita.  Näistä keskeisiä ovat lähetyksen ja uskon suhde valtaan ja ajan aatteisiin. Risto Ahonen kiinnittää huomiota siihen, että kirkko kasvaa väkirikkaissa maissa Aasiassa ja Afrikassa. Aasian jättiläisiä ovat Kiina ja Intia, Afrikan Nigeria ja Etiopia. Kirkkojen maantieteellisen rajat ovat murtuneet. Afrikkalaisia tulee yhä enemmän myös Eurooppaan, joka elää jonkinlaista väestön kuihtumisen aikaa.

Risto Ahosen kirja on ansiokas synteesi historian murrosten arvioimisesta. Hän ei sen sijaan käsittele oman lähimenneisyytemme suurinta murrosta, joka on Neuvostoliiton hajoaminen laajoine seurauksineen Itä-Euroopassa ja aina Afrikkaa myöten. Ateistisen maailmanvallan ja ideologian kaatuminen on yksi meidän sukupolvemme suurista murroksista, jonka seurausten keskellä vieläkin elämme.

Parhaillaan Itä-Euroopan kirkot tekevät tiliä 30 vuotta sitten tapahtuneisiin mullisuksiin ja sitä edeltäneeseen aikaan.



keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Caspari - Postia Jerusalemista

Caspari-keskus järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia. Kuvassa juutalainen rabbi ja kristitty pastori keskustelussa.



Caspari-keskus on Jerusalemissa toimiva koulutus-, tutkimus- ja opintokeskus. Keskuksessa on mm. teologinen kirjasto, jonka teemana ovat kristinuskon juutalaiset juuret. Keskus haluaa varustaa paikallisia seurakuntia todistajan tehtävässä.

Caspari-keskus on toiminut yli 35 vuoden ajan. Se perustettiin vuonna 1982. Järjestön taustalla on järjestöjä pohjoismaista, Saksasta ja Yhdysvalloista.



Caspari-keskus toimii kuvan keskellä olevassa rakennuksessa.


AJANKOHTAISTA

Parhaillaan Caspari -keskus pohtii paikkaansa suhteessa paikallisiin seurakuntiin. Pohdinnan taustalla on kehitys messiaanisessa liikkeessä sekä muut ympäristössä tapahtuneet muutokset. Millä tavalla Caspari -keskus voisi olla enemmän paikallinen toimija? Keskus haluaa antaa enemmän vastuuta paikallisille. Tämä merkitsee myös hallinnollisia muutoksia.

Kaksikymmentä vuotta sitten Caspari-keskus julkaisi kirjan Facts and Myths About the Messianic Congregations in Israel, jossa kuvataan  Jeesukseen uskovien juutalaisten seurakuntia Israelissa. Seurakuntien määrä on kasvanut kahdenkymmenen vuoden aikana ja monta muutakin muutosta on tapahtunut.  Parhaillaan valmistellaan tämän julkaisun uudistettua laitosta.


keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Suomen lähetysneuvosto täytti 100 vuotta



Suomen lähetysneuvosto on järjestänyt eri teemoista iltapäiväseminaareja.

Suomen lähetysneuvosto on Suomessa lähetysverkostojen kokenein toimija. Lähetysneuvosto (SLN) perustettiin vuonna 1919. Herätteen antoi vuonna 1910 pidetty Edinburghin lähetyskonferenssi. Tämän kokouksen hedelmänä perustettiin Kansainvälinen lähetysneuvosto ja kansallisia lähetysneuvostoja.


Suomen lähetysneuvoston perustajajäseniä ovat Suomen lähetysseura, Israelin Ystävät,  Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys., Suomen Vapaa Lähetys ja Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Aluksi toimittiin nimellä Suomen yleinen lähetystoimikunta, joka myöhemmin muutettiin Suomen lähetysneuvostoksi (1922).


Lähetysneuvosto antoi mahdollisuuden kokoontua yhteen lähetystyön näkymien ympärille, kuulla uutisia muun maailman tapahtumista ja konferensseista. Sadan vuoden aikana on ehtinyt tapahtua monia asioita. Sota hiljensi lähetysneuvoston toiminnan. Toisaalta 1900-luku oli lähetystyön vuosisata, joka toi uusia jäseniä neuvostoon.


1960 -luvulla käytiin missiologista keskustelua, joka johti joidenkin järjestöjen etääntymiseen neuvostosta.  Erityisen kuuma kysymys oli suhtautuminen Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) lähetysajatteluun.  1980-luvulla keskusteltiin kansainvälisistä lähetysjärjestöistä.


Nykyisin Suomen lähetysneuvosto on 30 jäsenjärjestön yhteiselin, joka järjestää erilaisia kokoontumisia ja seminaareja yhteisistä teemoista. Erityisesti lähettihuoltoa koskevat asiat ovat olleet aktiivisesti esillä.





Taustaa: Matti Korpiaho, Timo Vasko (Toim.) Kristuksen lähettäminä maailmassa. Suomen lähetysneuvosto 1919-2011. Helsinki 2012: SLN.






sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Neljäkymmentä vuotta Gudina Tumsan kuolemasta


GUDINA TUMSA – 40 VUOTTA MEKANE YESUS KIRKON PÄÄSIHTEERIN SURMASTA


Kuluvan heinäkuun 28. päivänä tulee kuluneeksi 40 vuotta Mekane Yesus-kirkon pääsihteerin Gudina Tumsan kuolemasta. Gudina Tumsa tuli tunnetuksi Mekane Yesus kirkon pääsihteerinä (1966-1979), joka joutui johtamaan kirkkoa vallanku­mouksen pyörteissä.Hänestä tuli yksi tunnetuimmista aikamme marttyyreista.

Gudina Tumsa syntyi vuonna 1929 Bodjissa läntisessä Wollega -maakunnassa Etiopiassa. Hän opiskeli teolo­giaa kirkon teologisessa oppilaitoksessa Nedjon seminaarissa ja vihittiin papiksi vuonna 1958. Ensimmäinen palvelupaikka oli Ne­kemtessä. Myö­hem­min 1960-luvulla Gudina Tumsa jat­koi opinto­jaan Yhdysvalloissa.

Gudina Tumsa oli kookas ja päätään muita pidempi. Hän oli voimakkaasti kan­taaottava kirkon johtaja, joka puolusti 1970 -luvun alussa Mekane Yesus kirkon näkyä palvella ja julistaa evanke­liumia. Tuohon aikaan afrikkalainen kirkonjohtaja John Gatu esi­tti ajatuksen, että lähetys­työntekijöiden aika olisi ohitse. 

Näihin aikoihin Mekane Yesus -kir­kko välitti kansainväliseen julkisuuteen kuuluisan yleiskir­jeen "Evankeliumin julistuksen ja inhimillisen kehityksen väli­sestä suhtees­ta". Kirje halusi alle­viivata evankeliumin julista­mista ja sen merkitystä. Kirjeen lopulla lain­ataan Gudina Tumsan sanoja To­kiossa 1971 LML:n ko­kouksessa: "T­ah­domme julis­taa Kristusta, koska us­komme sen ole­van tehtävämme. Tahdom­me julistaa Kristusta, koska kan­sallam­me on suuri halu kuulla häntä."

Varsinaiseen tulikokeeseen Gudina Tumsa joutui, kun vallankumous jyrkkeni marxistis-leninistiseen suuntaan. Samalla pyrittiin saamaan myös Mekane Yesus -kirkko vallanpitäjien ohjaukseen.

Gudina Tumsa korosti vakaumuksensa mukaan, että marxilainen materialismi ja kristillinen usko olivat yhteensovittamattomat. Hän sanoi tämän yhtä hyvin suu­rissa jouk­kokokouksissa kuin kirkon Nedjossa pidetyssä ylei­sko­kouksessa 1976. Nedjossa hänen veljensä Baro Tumsa luon­nosteli kir­kolle yhteistyö­tä marxilaisen ideologian kanssa. Qes Gudina totesi hänen puheensa jälkeen, että materialismi on alhaalta ja kirkko Jumalan Hengestä ylhäältä.

Gudina Tumsa sai maksaa rohkeasta tunnustuksestaan monien muiden tavoin kovan hinnan. Rohkeat puheenvuorot ennakoivat vaikeuksia, joita olikin tulossa. Hän piti kutsumuksenaan pysyä kaikesta huolimatta kansansa keskellä vaikeana aikana. Gudina Tumsa pidätettiin ja vangittiin lokakuussa 1978, mutta va­pautettiin jonkin ajan kuluttua. Heinäkuussa 1979 aseis­tetut siviilipukuiset mie­het pysäyttivät hänet ja hänen vaimon­sa, kun he pa­lasi­vat Ourael kirkossa pidetystä iltatilai­suudes­ta. Gudina Tumsa ja hä­nen vai­monsa Tsehay To­lassa ohjattiin eri autoi­hin. Gudina Tumsasta ei tämän jäl­keen kuultu pitkään aikaan. 

Myöhemmin sel­visi, että hänet sur­mat­tiin melko pian pidät­tämisen jäl­keen. Mekane Yesus -kirkolle pääsih­teerin murha oli suuri menetys.