tiistai 22. elokuuta 2017

Berliinin kaupunkilähetys todistaa ja auttaa suurkaupungissa

Berliinin kaupunkilähetyksen tunnusjae maalattuna kerrostalon seinään.

Berliinin kaupunkilähetys on toiminut jo toista sataa vuotta. Sen tunnusjakeeksi on otettu Jeremia 29,7.  Tässä jakeessa Herra antoi sanan pakkosiirtolaisuudessa eläville juutalaisille, että he eläisivät etsien sen kaupungin parasta, missä elävät. 

Tällä hetkellä Berliini on jälleen Saksan pääkaupunki. Se on  eurooppalainen suurkaupunki keskellä Eurooppaa.

Berliini on ottanut vastaan runsaasti maahanmuuttajia ja pakolaisia ensin Venäjältä ja sittemmin Keski-Aasiasta. Myös juutalaisia on jälleen muuttanut Berliiniin.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ruandan kysymysmerkki ja huutomerkki


Lausannen liikkeen Kapkaupungin kokouksessa 2010 oli esillä Ruandan kansanmurhaan johtanut sisällissota 1990-luvulla.
Teeman ongelma oli suuren tragedian lisäksi se, miten on mahdollista, että kristityssä maassa, jossa asukkaista on kristittyjä 90 %, tapahtuu kansanmurha. Kansanmurhassa surmattiin arvion mukaan noin 800 000 tutsia ja maltillista hutsia.


Vuoden 1991 väestölaskennan mukaan Ruandan asukkaista 89 % oli kristittyjä, joista 62 % roomalais-katolisia ja 27 % protestantteja. Muihin uskontokuntiin kuuluvia oli pienempiä määriä. Kristillisen uskon vaikutus alkoi Ruandassa vuonna 1901 katolisen lähetystyön mukana. Vuonna 1941 Ruandan kuningas kastettiin. 1930-luvulla koettiin herätyksen aikaa, joka vaikutti paljon maan rajojen ulkopuolella.


Afrikkalaiseen tapaan maassa vaikutti heimoja. Ruandan asukkaat kuuluivat kolmeen heimoon hutseihin, tutseihin ja twa-pygmien heimoon. 


Mitä kaikesta tulee oppia?


Ongelma on tietenkin syvempi kuin Ruandassa koettu. Miten on mahdollista, että holokausti toteutui keskellä Eurooppaa? Miksi kevät 1918 oli niin julma meillä Suomessa? Voisiko tämä kaikki toistua?

Lähde: Antoine Rutayistre/ The Lausanne Movement 2010

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Inkerin kirkon rippikoulu eli neuvostoajan läpi



Inkerin kirkossa on ollut rippikoulutyötä jo 200 vuoden ajan.
Inkerin kirkko -lehden numero 2/2017 avaa kirkon rippikoulutyötä Venäjällä. Rippikoulutyö koki vuosikymmenien murrosajan vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena.


Ensimmäinen tunnettu rippikoulu pidettiin Tuutarissa vuonna 1781. Sitä ennen lukkarit opettivat kansalle kristinoppia ja vahvistivat kansan lukutaitoa. Inkerissä noudatettiin vuoden 1686 kirkkolakia, jossa oli vaatimus opettaa kansaa lukemaan.  Näin jatkui 1900 -luvun alkupuolelle, jolloin rippikoulutyö oli kirkossa nuorisotyön ainoa muoto.


Vallankumouksen jälkeen tilanne vaikeutui. Vuonna 1918 voimaantullut laki kielsi uskonnon opettamisen alle 18 -vuotiaille.  Rippikoulut muutettiin kolmipäiväisiksi ”konfirmaationvalmennustilaisuuksiksi”, jota ei katsottu uskonnon opettamiseksi. 1920-luvulla rippikoulut olivat suosittuja ja vuonna 1926 saatiin lupa kahteen rippikouluun, jossa oli alle 18-vuioden ikäisiä nuoriakin.


Rippikouluja pidettiin 1930 ja 1940-luvulla vaihtelevissa olosuhteissa.


Viktor Huhka kertoi poikkeusoloista:
-    En ole oikeastaan koskaan käynyt rippikoulua, naurahtaa Huhka. Mummot opettivat meille Isä meidän  -rukouksen ja uskontunnustuksen. Meillä piti joka aamu rukoilla, mummo opetti siihen lapsesta asti. Hän myös selitti käskyjä. Kun kasvoin, hän ei antanut mennä ulos, ennen kuin olin lukenut jonkin Raamatun tekstin.


Hänen kotonaan ei puhuttu esim. konfirmaatiosta, johon Viktor Huhka tutustui myöhemmin Narvassa.


Venäjällä konfirmoitavat ovat tavallista iäkkäämpiä 18–65 -vuotiaita nuoria ja aikuisia. Neuvostoliitossa rippikoulua siis pidettiin, mutta  erikoisissa olosuhteissa. Viktor Huhkan konfirmaatio oli heinäkuussa vuonna 1968.


Neuvostoliittoon koitti Perestroikan myötä uusi aika ja ensimmäinen uuden ajan Inkerin kirkon 14 nuoren konfirmaatio järjestettiin Kelton kirkossa vuonna 1993.


Lähde: Kristiina Paananen Rippikoulutyötä yli 200 vuotta. – Inkerin kirkko 2/2017.

torstai 11. toukokuuta 2017

Etiopiassa sijainneen Evankeliumin ääni -radioaseman kansallistamisesta 40 vuotta


 
Uusi tie -lehti uutisoi 23.3.1977 radioaseman kansallistamisesta.


Parhaillaan kokoontuu Namibiassa Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous. Yleiskokouksen alla Luterilainen maailmanliitto on kotisivullaan muistanut Evankeliumin ääni-radioasemaa, jonka kansallistamisesta tuli 12.3. 2017 kuluneeksi 40 vuotta.

Evankeliumin ääni oli LML:n radioasema, joka kuulutti Addis Abebasta evankeliumin sanomaa laajasti Itä-Afrikassa eri kielillä. Asema oli merkittävä julistaja tuohon aikaan Itä-Afrikassa. Asema oli perustettu vuonna 1963.

Kansallistaminen liittyi tuohon aikaan Etiopian vallankumouksen vaiheeseen, jossa se sai jyrkemmän suunnan. Kansanlähetyksen työalalla Bedellessä kansallistettiin paikallisen koulun rakennuksia.


LML:n uutinen: The Voice of the Gospel

tiistai 9. toukokuuta 2017

Koko Raamattu on julkaistu 648 kielellä


Yhtyneet Raamattuseurat (UBS)  on julkaissut uusimman raamatunkäännöstyön tilaston.
Uusimman tilaston mukaan vuiime vuonna saatiin koko Raamatun käännöksiä 61 kielellä. Näistä uusia  koko Raamatun käännöksiä oli alle 20.
Yhtuyneiden raamattuseurojen kokemuksen mukaan koko Raamatun kääntämiseen menee aikaa 12 vuotta.

Raamatunkäännöstyön tilasto:

Koko Raamattu   648  kielellä
Uusi testamentti  1432  kielellä
Jokin raamatunosa  1145 kielellä
Ei käännöstä 3655 kielellä

UBS:n tilaston 31.12.2016 julkaisi Suomessa Suomen Pipliaseura

Global Scripture Access Report 2016

perjantai 5. toukokuuta 2017

Juutalaisevankelioiminen esillä Berliinissä elokuussa



Lausannen liikkeen juutalaisevankelioimisen neuvottelukunnan (LCJE) Euroopan kokous pidetään Berliinissä 14.-17.8.2017.

Berliini liittyy myös synkällä tavalla juutalaisten vaiheisiin, sillä lähellä Berliiniä olevassa Wannseessa tehtiin 1940-luvun alussa päätös juutalaisten tuhoamisesta.

Toisaalta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana juutalaiset ovat muuttaneet takaisin Berliiniin. Heidän joukossaan on myös Jeesukseen uskovia messiaanisia juutalaisia. Suuri osa heistä muutti Saksaan Venäjältä 1990-kluvun muuttoaallossa.  Myös Israelista muuttaa juutalaisia Saksaan tai vierailee eri syistä Berliinissä..

LCJE:n kokous on 11. Euroopan kokoontuminen, viimeksi kokoonnuttiin  Ukrainassa. LCJE on verkosto, joka kokoaa niitä, jotka haluavat olla mukana evankeliumin viemisessä juutalaisille.
Kokoontumisessa kuullaan esitelmiä ja alustuksia aiheesta sekä raportteja eri puolilta Eurooppaa.



keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Terveiset islamseminaarista (1979)







Terveisiä islamseminaarista!  

Tavallisesti tuodaan terveisiä tuoreesta seminaarista, mutta näin Kansanlähetyksen juhlavuonna voinee tehdä poikkeuksen. 

Terveiseni koskevat Ryttylässä 14.–16.8.1979 järjestettyä KLK:n islamseminaaria. Seminaariin osallistui 45 islamtyöstä kiinnostunutta asiantuntijaa, lähetystyöntekijää tai muuta kuulijaa.  
Seminaarin järjesti Kirkon lähetystyön keskus ja Seppo Syrjänen kirjoitti vaikutelmissaan, että seminaari oli ensimmäinen kirkon islamseminaari.


Muistelemista helpottaa omien muistikuvieni lisäksi se, että Kirkkomme lähetys – lehti julkaisi seminaarin esitelmät ja toimenpide-ehdotukset teemanumerona 2/1979.  Monet keskeisistä esitelmöitsijöistä eivät enää ole keskuudessamme, esim. Jussi Aro (1928–1983), Juhani Lindgren (1937–2006) ja Seppo Syrjänen (1939–1988).

Itse seminaarista jäi mieleeni kaksi näkökulmaa.  Seminaaria edeltävänä vuonna 1978 oli solmittu Lähi-idässä Israelin ja Egyptin rauhansopimus. Professori Jussi Aro arveli, että voi käydä niin, että presidentti Anwar Sadatille tapahtuu jotakin ja hän siirtyy syrjään. Samalla menee koko sopimus. Tämä ”profetia” toteutui osittain.
Anwar Sadatia vastaan tehtiin salaliitto 6.10.1981, jossa hänet surmattiin. Sen sijaan rauhansopimus on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Toinen näkökulma koskee lähetystyöstä Euroopassa. Tämä työala ei 1970-luvulla ollut saanut varauksetonta kannatusta kirkossamme.  Aihe oli esillä seminaarissa.  Esimerkiksi Isto Pihkala piti perusteellisen esitelmän Islamista Euroopassa ja Suomessa.  Seminaari oli osa prosessia, jossa kirkossamme silmät avautuivat työlle Euroopassa.  1980-luku toikin tähän uusia avauksia.


Kirkkomme lähetys – lehti julkaisi ryhmien raportteja ja niissä annettuja toimenpide-ehdotuksia.  Tätä kirjoitettaessa kirkkomme islam – toimikunta on toiminut vuosikymmeniä ja seminaarin aihe on yhtä ajankohtainen ellei vieläkin ajankohtaisempi kuin vuonna 1979.